Tulossa: Aaveiden Turku

Tuhansien aaveiden kaupunki.

Sellaiseksi olen nimittänyt Turkua jo monen vuoden ajan. Asuin tuossa Suomen vanhimmassa kaupungissa yhdeksän vuoden ajan, ennen kuin viime vuoden lopussa muutin Tampereen Hervantaan. Ja noina vuosina korviini tihkui runsaasti kummitusjuttuja paikallisista kohteista – pimeästä historiasta puhumattakaan.

Turku on kaupunki, jossa voi modernien elementtirakennusten keskellä törmätä keskiaikaisiin kivikirkkoihin, uuden ajan alun teloituspaikkaan, pieneen kolerahautausmaahan 1800-luvun alkupuolelta sekä lukuisiin jylhiin empire- ja jugend-taloihin. Turun tuomiokirkossa tutustuin tietenkin myös “hyvään ystävääni Åkeen”, eli 1600-luvulla eläneeseen häijyyn eleganttiin sotaherraan Åke ”Lumiaura” Tottiin – nimeen olette ehkä törmänneet satunnaisissa teksteissäni. (Meillä historianörteillä on aina joku ajat sitten kuollut, jonka kanssa ollaan first name basella.)

Kun Haamu Kustannuksen Tiina Hautala ehdotti minulle turkulaisten aavetarinoiden kokoamista kirjaksi, löin heti kättä päälle. Kirjasta tulisi mitä oivallisin lisä Haamun kummitusjuttukirjojen jatkoksi: Aaveiden Pohjanmaa, Hotellien henget, Aaveiden Eesti, ja nyt Aaveiden Turku. Työstin kirjaa noin vuoden ajan. Siihen päätyi jokseenkin tunnettuja kummittelukohteita, kuten Turun linna ja pääkirjaston kellari, kuin myös astetta obskuurimpia kaupunkilegendoja, kuten muuan Rento-baarissa kummitteleva tulisieluinen runoilija.

Aaveiden Turku julkistetaan Jyväskylän Finnconissa 6.7.2019. Kirjan voi ostaa sieltä, Turun kirjamessuilta tai tilata täältä. Kiitän suuresti kaikkia kirjan teossa avuksi olleita henkilöitä, tiedätte keitä olette!

 

IMG_2924
Kerttulinmäki eli Hirsipuumäki, kaupungin vanha teloituspaikka.

Keskimäärin kaksi kirjaa per vuosi, eikä antologioita lasketa

Vuosi 2018 jäi taakse nopeammin kuin kissa ehtii avonaiseen kaappiin. Listaanpa nyt, mitä siitä jäi päällimmäiseksi käteen.

20190107_214620
Vuoden 2018 kirjasaldo, antologiat mukaan lukien.
  •  Viisi julkaistua novellia: oli eräänlainen 1600-luvun versio Robocopista, 1700-luvun Venetsiaan sijoittuva yliluonnollinen murhamysteeri, 1800-luvun kaukomaaseikkailu (tai sellaisen parodia), steampunkahtavaa huvipuistosplatteria sekä Stepanin koodeksi -mytologiaan kietoutuvaa kauhua. (Muistutan muuten, että Atorox-äänestys on parhaillaan käynnissä ja kuka tahansa voi äänestää, joten jos jokin edellä mainituista oli juuri SINUSTA viime vuoden ehdottomasti paras suomalainen spefinovelli – kerro se.)
  • Mukana myös Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien kauhuoppaassa Tuoretta verta artikkelilla ”Ruumiin kauhu – body horror”. Asian tiimoilta olin myös huhtikuussa luennoimassa KauhuConissa sekä heinäkuussa paneelikeskustelemassa Finnconissa.
  • Mitä mainioin kesä Joensuussa sanomalehti Karjalaisen ajankohtaistoimituksessa.
  • Omenatarha oli QX Awardsin ehdokkaana Vuoden kirjaksi 2018. (Vilkaiskaapa myös haastattelua, jonka ko. aviisille taannoin annoin.)
  • Mukavasti apurahoitusta tietokirjalle kannibalismin historiasta – kiitos, WSOY:n säätiö ja Suomen Tietokirjailijat.
  • Ennen vuoden vaihtumista ehti ilmestyä myös ensimmäinen suomentamani teos: Aphra Behnin romaani Oroonoko – kuninkaallisen orjan tarina. Kyseessähän on hätkähdyttävän sadistinen sankaritarina suoraan räiskyvimmän barokin ajoilta (ilmestyi alun perin vuonna 1688), traagisen romanttinen kertomus afrikkalaisen soturiprinssin kovasta kohtalosta Englannin siirtomaassa. Romaania voi ostaa ainakin täältä.

Entä mitä vuodelle 2019 on odotettavissa?

Ainakin yksi kirja. Ehkä peräti kolme. Karmivaa kansanperinnettä ja pimeää historiaa tarjoaa keräämieni turkulaisten kummitusjuttujen kokoelma Aaveiden Turku. Se ilmestyy osana Haamu Kustannuksen kummitustarinakirjojen sarjaa.

Lisäksi tulossa on edellä mainittu kannibalismin historiikki, kustantajanaan Salakirjat. Kolmatta varsin suurella todennäköisyydellä ilmestyvää kirjaa en rohkene vielä paljastaa… Varmana tietona voin vihjata myös kahdesta antologiajulkaisusta. Pysykää kuulolla.

Kirjamessujen tuloa ei voi estää!

Kirjallisuusvuoden kaksoishuippu, tuo kirjailijoiden unissa kummitteleva kaksipäinen hirviö ja viettelys, lähestyy uhkaavasti taas kerran. Puhun tietenkin Turun (5.-7.10.) ja Helsingin (25.-28.10.) kirjamessuista.

Turun messulauantaina heitän lavarunokeikan Runoklubilla Bar Ö:ssä joskus iltaseitsemän maissa. Sunnuntaina messukeskuksessa ohjelmani on seuraavanlainen.

klo 12.30 – 13.30, Luemme lapsille & kirjailijan ääni (2. krs): Runokimara. Kalle Talonen, Nina Rintala, Jouni Teittinen, Hanna Storm, Artemis Kelosaari, Aulis U. Lehtinen, Susinukke Kosola.

klo 15.40 – 16.00, Jukola (2. krs): Todellista vai keksittyä historiaa? Vaihtoehtohistoria murtaa historiallisten romaanien perinteistä realisminvaatimusta. Miten romaanin maailma todella rakentuu, ja mistä kirjailija kerää faktanpalaset? Saako keksiä omiaan, jos sen tekee uskottavasti? Onko totuus tarua ihmeellisempää? Ilkka Auer (Haamu), J.S. Meresmaa (Robustos), Artemis Kelosaari (Helmivyö), Taru Luojola (Osuuskumma).

Lisäksi minuun ja silinterihattuuni saattaa törmätä Turussa Osuuskumman myyntipöydän ja Helsingissä Fantastisen kirjallisuuden kustantajien pöydän takana. Molemmista on saatavana Omenatarhaa sekä antologioita, joissa on novellejani.

 

naamiot_etukansi_RGB
Antologioista suosittelen erityisesti tätä uutuutta.

 

Kauhua, kissoja ja barokkirunoja

Spefikansan vuoden kohokohta eli Finncon lähestyy uhkaavasti, vieläpä armaassa asuinkaupungissani Turussa. (Olen tosin kesäkuusta alkaen viettänyt aikaani Joensuussa sanomalehti Karjalaisen kesätoimittajana ja kirjoittanut mm. hautausmaista, kissoista ja romantiikasta.) Samaan eli tulevaan viikonloppuun — 13.-15.7.2018 — ajoittuu myös synkistelevän kansan vuoden kohokohta eli Lumous Gothic Festival Tampereella.

Ohjelmani tuona intensiivisenä viikonloppuna on seuraavanlainen.

PERJANTAI 13.7. (sic)

Runoshow
klo 17, Ravintola Artturi, Tampere
Löyhän tarinallinen, performanssiin kallistuva runoshow barokkikuvastolla. Runoilija osan ajasta ilman paitaa.

699px-Benjamin_von_Block_001
Koska onhan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Leopold I monella tavalla äärimmäisen barokkinen hahmo.

LAUANTAI 14.7.

Stepanin koodeksin tuhannet kasvot
klo 13, XX, Agora, Turun yliopisto
Stepanin koodeksi, tuo Suomen oma Cthulhu-mythos, on kasvanut jo neljänteen antologiaan. Mitkä ovat jaettujen tarustojen uhat ja mahdollisuudet? Mihin kirotun kirjan kuvasto taipuu; miten välttää ennalta-arvattavuus? Vedän paneelia; mukana myös Boris Hurtta, Samuli Antila, Markus Harju ja Henna Sinisalo.

Kissat ja kirjailijat
klo 15, XIV, Natura

Kissat ovat innoittaneet useita kirjailijoita. Mikä kissoissa kiehtoo ja miksi niin moni kirjailija lumoutuu juuri kissaeläimistä? Anni Nupponen (pj.), Anu Korpinen ja Artemis Kelosaari.

Tuoretta verta – paneeli kauhun kirjoittajalle
klo 16, XX, Agora

Uunituoreen kauhukirjoittamisen oppaan toimittajat ja kirjoittajat pohtivat kauhun kirjoittamista ja kauhuoppaan syntyprosessia. Miten hyvää kauhua kirjoitetaan? Mikä innosti kokoamaan kirjoittamisoppaan kauhun kirjoittajille? Sara Palermo, Pyry Palermo (pj.) Marko Hautala, Mia Myllymäki, Boris Hurtta ja Artemis Kelosaari.

Megajulkkarit
klo 19, Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18, Turku

Viiden teoksen julkkarit Koulussa! Näistä olen mukana kirjoitusoppaassa Tuoretta verta: Kauhukirjoittajan opas (Stk) sekä kauhuantologiassa Tulikirjaimet ja muita sivuja Stepanin koodeksista (Kuoriaiskirjat). Kyllä, teoksia on myytävänä paikan päällä.

Erittäin hauskaa viikonloppua itse kullekin muullekin.

Vuosi 2017 oli suorastaan dramaattinen

Yksi vuosi ammattikirjoittajana on jälleen takanapäin. Eikä se mitenkään turhanpäiväinen ollutkaan.

  • Alkuvuodesta Osuuskumma julkaisi ensimmäiset novelliantologiansa, joissa olin mukana. Kissateemainen Varjoisilta kujilta piti sisällään aavekissasta kertovan novellin “Kissa joka jäi”, jonka omistin omalle edesmenneelle kissalleni. Raapalekokoelmaan Ajantakojat taas olin kirjoittanut muutaman pääasiassa sotilasaiheisen raapaleen — ainahan etenkin ne häijyt (anti)elegantit sotaherrat töissäni kummittelevat.
  • Olin ensimmäistä kertaa myös toimittamassa antologiaa. Kyseessähän oli kehokauhunovellien kokoelma Tämä jalka ei ole minun: kauhuja omasta kehosta, joka ilmestyi heinäkuussa Aavetaajuudelta.
  • Ylsin Atorox-ehdokkaaksi novellillani “Herhiläiskuningattaren siivet”, joskaan en lyhytlistalle asti.
  • Elokuussa järjestettiin Helsingissä Worldcon, maailman suurin ja tärkein scifi- ja fantasiatapahtuma. Samaan syssyyn kaunokirjallisia töitäni julkaistiin ensi kertaa englanniksi, kun Osuuskumma Internationalin antologiat Never Stop ja The Self-Inflicted Relative ilmestyivät. Jälkimmäisessä oli mukana kaksi raapalettani, Never Stopissa edellä mainittu “Herhiläiskuningattaren siivet” eli “The Wings of the Hornet Queen”. Itse Worldconin kulusta omalta osaltani voi lukea täältä.
  • Lokakuulle, tarkemmin sanoen Turun kirjamessuille, ajoittuu kirjallisen urani tähän asti merkittävin virstanpylväs eli esikoisromaanini julkaisu. Omenatarha, eli kertomus huonoista miehistä, nostatti kiinnostusta ja kehuja aina Helsingin Sanomia myöten. Turun messuilla olin romaanin tiimoilta mukana “Kummallista erotiikkaa ja seksikästä spefiä” -paneelissa, Helsingissä taas osana esikoiskirjailijakatselmusta.
  • Marraskuun alussa esiinnyin lavarunoilijana ensi kertaa Suomen rajojen ulkopuolella, nimittäin Virossa Hullunud Tartu -runofestivaalilla.
  • Julkaisin toistakymmentä aikakauslehtiartikkelia, joista ilmeisesti suurinta huomiota keräsi Tiede-lehdessä ja myöhemmin Helsingin Sanomain nettisivuilla julkaistu “Viikinkejä Hämeessä — totta vai tarua?” HS.fi:ssä artikkeli nousi marraskuun puolivälissä päivän luetuimmaksi jutuksi.
  • Kaikkiaan olin mukana yhdeksässä novelliantologiassa, kuten oheisesta kuvasta näkyy.
  • Joulun jälkeen sain urani ensimmäisen apurahan, myöntäjänä Kansan Sivistysrahasto. Tarkoitukseni on suomentaa Aphra Behnin (n. 1640-89), Englannin ensimmäisen ammattimaisen naiskirjailijan, romaani Oroonoko, or the History of the Royal Slave. Behnin tuotantoa ei ole aiemmin käännetty suomeksi, lukuun ottamatta muutamaa runoa, jotka ilmestyivät allekirjoittaneen kääntämänä Parnassossa 3/2016.

Tästä lienee hyvä jatkaa vuoteen 2018. Suomentamisen lisäksi tulossa on ainakin ensimmäisen tietokirjan ja toisen romaanin työstämistä.

Kirjat2017

Esikoiskirjailija lähtee pääkaupungin messuille!

Kun yhdestä olet toipunut, tulee kohta toinen. Yhtä varmasti kuin kekri-pyhäinpäivä-halloweenia seuraa joulu, Turun kirjamessujen jälkeen alkavat Helsingin kirjamessut. Ja tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin olen paikalla ihka oikeana esiintyjänä.

Messupreesensini keskittyy lauantaille 28.10. Ohjelmassa on seuraavanlaista.

 

Esikoiskirjailijat esittäytyvät — näytös 3

Kirjamessut on kutsunut kaikki vuonna 2017 esikoisromaanin Suomessa julkaisseet pikaesittelyyn. Jokaisella kirjailijalla on kolmen minuutin puheenvuoro. Juontaa ohjelmajohtaja Jan Erola. Klo 15:00 – 17:00, Kirjakahvila.

Sadan vuoden unet — satuja aikuisille

Maailmalla aikuisille kirjoitetut sadut ovat pinnalla – mutta mitä onkaan pinnan alla? Uudet sadut pohjautuvat usein tuttuihin taruihin ja myytteihin. Miksi sadut kiehtovat aina, miksi ne kestävät aikaa ja uusia tulkintoja? Suomalaiset eturivin kirjailijat, spekulatiivisen fiktion veteraanit ja nousevat kyvyt tarttuvat vanhoihin satuihin ja lukevat hyytäviä, ravistelevia ja ilkikurisia versioitaan niistä. Markku Soikkeli haastattelee. Klo 19:00 – 19:30, Kirjakahvila. Esiintyjät: Juri Nummelin, Johanna Sinisalo, Johanna Venho, Artemis Kelosaari.

 

Näiden lisäksi minut löytää Osuuskumma-kustannuksen pöydän takaa osastolta 6f21 ainakin lauantaina klo 14-16 ja sunnuntaina klo 12-14. Muutenkin saa tulla nykimään pikkutakin hihasta ja kyselemään vaikkapa myyntikappaleita Omenatarhasta. (Tai miksei vaikka erittäin hyvän ystäväni Lauri H. Spoofin kulttiteoksesta Hyvin marinoitua lihaa. )

IMG_0678
En tosin lupaa ottavani tätä silinteriä Helsinkiin, vaikka Turussa sitä käytinkin sunnuntaina.

Turun kirjamessujen kootut aktiviteetit

Niin kuin hyvin tiedetään, kirjamessut saapuvat Turkuun tulevana viikonloppuna. Tässä siis koottu messuviikonlopun ohjelmani 2017.

Perjantaina 6.10. päivystän Osuuskumman myyntikojulla klo 16-18. Kummallisen kirjallisuuden kustantaja jakaa osaston A9 Robustos- ja Haamu-kustannusten kanssa.

Illalla klo 20.30 alkavat Turun keskustan Panimoravintola Koulussa Osuuskumman ja Helmivyön tuplajulkkarit, joissa juhlitaan vasta ilmestynyttä esikoisromaaniani Omenatarhaa sekä urbaanin löytöretkeilyn novelliantologiaa Murtumia maisemassa.

Lauantaina 7.10. klo 11, Tekstiretriitti: Varsinais-Suomen Runokimara. Ainhoa Gonzales, Esa Hirvonen, Artemis Kelosaari, Pirkko Soininen, Hanna Storm, Kalle Talonen, Jouni Teittinen.

Illalla esiinnyn Bar Ö:n Runoklubilla, joka alkaa klo 19.

Sunnuntaina 8.10. klo 12.40, Kallas: raapale-kisa! Spefi-kirjailijat ottavat keskenään dramaattista vapaapainimatsia — lukemalla raapaleita eli oikean suoran lailla iskeviä sadan sanan mininovelleja! Ottelemassa Magdalena Hai, Artemis Kelosaari, O.E. Lönnberg ja Shimo Suntila, juontajana Mari Saario.

Klo 13.40, Eino: spefistin ja urbaanin löytöretkeilijän ihmettelevä katse arkipäivään. Mitä yhteistä voi olla spekulatiivisella fiktiolla ja urbaanilla löytöretkeilyllä? Kirjoittajiensa (Janos Honkonen, Artemis Kelosaari, Hanna Morre; juontajana J.S. Meresmaa) puitavana edellä mainittu antologia Murtumia maisemassa.

Klo 14.40, Jukola: kummallista erotiikkaa ja seksikästä spefiä. Millainen asema erotiikalla on keskustelijoiden omassa spefikirjoittamisessa, ja mitä kaikkea sellaista voikaan spefin keinoin tehdä mitä realismissa ei voisi? Juha Jyrkäs, Artemis Kelosaari, J.S. Meresmaa; juontajana Juri Nummelin. (Itse aion jutustella mm. eroottisesta magiasta ja nautintojen teknologisesta kultivoinnista Omenatarhassa!)

Päivän päätteeksi, klo 16 alkaen, olen jälleen myymässä kirjoja Osuuskumman pöydässä.

Hauskoja messuja kaikille tätä lukeville, ja törmäillään!